5 Päivä, 16.1.2007: Päivistä pisin.

Tänään juna seisoi Pasilan & Helsingin välissä noin 15minuuttia, tietenkin myöhästyin 8:55 bussita Espooseen. 9:20 bussiin kerkesin nippi napin (hain matkalla kahvia, hihiih) bussi heilui ihan helvetisti joten 10centtiä vaihto rahoistani luiskahti lattialle. Ajettelin, että poimin sen kuin bussi seuraavan kerran seisahtuu hetkeksi ja juuri kuin näin oli käymässä pysäkiltä kyytiin tullut nainen nappasi kolikkoni latialta enne kuin ehdin asettaa kahvini sivuun. Ajattelin sanoa jotain, mutta kelasin "No...prkl... kaipa 10centtiä voi päästää kuin kerran vaivaitui ihan vartavasten poimimaan". Mulkoilin kuitenkin tätä tätiä tuimasti. Bussi ajoi ihan saatana lujaa, oikeastaan ihan pelotti. Toisaalta se oli myös perillä ennätys ajassa(lähti 9:20 perillä 9:37) joten en myöhästynyt töistä kuin muutamalla minuutilla loppupeleissä.

Työt alkoivat leppoisasti kerällessä kierrätys paperia ympäri paikkoja. Kahentoista aikaan meniin muksujen kanssa ulos. Tästä alkoi ala mäki. Armoton tylsyys. Lapsia ei juuri ollut mitä vahtia. Kello tuskin liikkui. Ay ay ay, caramba! ADHD lapset hyppivät päin. Ensimmäinen koitti yllättää takaa mutta katalanana konnana väistin sivulle joten muksu lensi turvallensa maaha (no ei se siitä ollut moksiskaan mutta pieni voitto sekin). Tätä jatkui, kunnes alkoi satamaan. Sisällä luin jälleen kerran Veljeni Leijonamieltä, kerrassaan masentava kirja.

Ilta päivä kolmesta viiten lojuin vahtimestarin kopissa lueskellen foorumeita, joihin kyllästyin viidessä minuutissa. EI helvetti. Olipa tylsää. Ikinä näin tylsää. Aamu oli kuitenkin aika tapahtuma rikas. Tai no ainakin verrattuna loppu päivään.

Töitten jälkeen ostin 30päivä seutulipun, hurraah! Kävin tapaaamassa siskoani sörnäisissä, syötiin hyvät pizzat ja asennettiin Welho(tm) laajakaista. Pitkäpäivä... huhu huh..

Huomenna taas...