Päivä 12, 26.1.2007

Ei oikeen mitään

Tänään oli kaikin puolin tosi väsynyt tunnelma. Aamun bussit, mitä nyt joutui vähän juoksemaan et kerkesi kyytiin. Kahvit maistui. Tuho pääsi sairaslomalta (viisauden hampaita poistettiin maanantaina), tosin Tuho taisi olla ihan sekaisin kipulääkkeistä.

Ulkona... Ei perse. Hirmuinen myrsky. Tuuli vihelsi korvissa ja lumi pöllysi naamaan. Kylmähän sielä tuli ennemmin tai myöhemmin. Pihalla pari muksua tuhosi toisten lumi teoksia; kantelin tästä iltapäivätoiminnan ohjaaja ammattilaiselle. Oikeesti-4real. Ulkona oli ihan helvetinmoinen myräkkä. Lunta tuppasi niin paljon, että ihan nilkkoihin asti ylsi. Sisälle oli oikeesta ihan pakottava tarve lopulta päästä (+lapsukaiset sitä halusivat, emmä nyt mikään ihan nyhverö ole *epähymiö*).

Välipalaksi oli muksujen ja iltsi tädin leipomaa munariisi pasteijjaa. Söin ainakin ihan sikana. Maistui oiken hyvin, koska lounaaksi oli vain puuroa. Söin ainakin kolme. Ei tunutunut oikeen siltä että jaksaisi tehdä yhtään mitään järkevää, siispä maleksi lopun iltäpäivää semi-passiivisesti nurkassa penkillä piirrellen kuvia. Harmi että mielikuvituskin oli lakannut toimimasta. Makkonen tuli käymään. Makkosella oli batman paita päälä. Tästä Makkonen oli saannut kokopäivän kuulla kaiken mailman kommentteja tyyliin "nänänä nä nää! BANG! CRASH!". Sitä se sitten hajoili.

Lähempänä viittä piti sitten taas mennä tekemään vahtimestarin tehtäviä. Talon kiertäminen oli hankalaa lähinnä ympärille kertyneen lumen takia. Kumma juttu. Teinien tupakki ovi ei ollut tänään jäänyt auki. Pieni voitto sekin. Kovin uupunut olo. Onneksi kohta pääsi lähtemään. Kauhea nälkäkin oli päässyt jo yllättämään. Tämä oli Tuhon viimeinen perjantai sivarina. Heh.

Maanantaina taas. Olé!

Päivä 11, 25.1.2007

"Pallit murenee"

Aamulla taas väsytti niin vaan helkkarisit, että joutui torkkumaan kymmenisen minuuttia. Tulikin sitten bussiin kiire, onneksi ole pitkä matka pysäkille (olikin sitten kauluspaita väärin päin). Nuttu nurin onni oikein, I call bullshit. Sikäli mikäli nyt bussit ovat perseestä (espoo myös) on vähintää yhtä persettä katsella avuttomana ikkunasta ulos kuin jatko yhteys kaahaa nelisen minuuttia etuajassa pysäkiltä karkuun. Kutakuinkin tässä välissä iski armoton hätä päästä kakkimaan. Koska en osannut/viitsinyt/pystynyt lähteä uunoilemaan espoon sokkeloihin odotin kankut kireästi yhteen puristettuna pysäkillä seuraavaa bussia (sekin myöhässä prkl) . Pysäkiltä sitten töihin kävelin kuin Charlie Chaplin /Pingviini.

"Työt" alkoivat taas kahvilla ja elisillä karjalanpiraakoilla. Seuraavaksi sitten lähdettiin askartelemaan sellaisia komeita kylttejä jotka myöhemmin tulevat ripustutetuksi oviin. Jokin sortin zeniläinen rauhallinen viehätys yllätti, kuin läpi piirrustin kirjaimia puu levyyn. Kuuntelen viereisessä huoneessa häärääviä teinejä. Teinit ihmettelivät sivareiden suurta määrää. Isäntä heille selitti että N.uttunen ja Makkonen korvaa edelliset sivarit Tuhon ja Turbon. Minua verrattin Lost televiisio sarjan ... no siihen tyyppiin jolla on pulsarit ja se on vähintään Toyota hiasen kokoinen. Tänään luonaaksi oli stroganovia aka liha kastiketta joka oli ihan ok.

Ulkona meno oli hiljaista. Mukavaa vaihtelua. Ihan hyvä niin sillä perseeni oli puutunut koska sain siihen maailman isoimmasta piikistä kuin kävin koulun hoitajan vastaan otolla... Mitään tapahtunut ja lopulta mentiin sisälle. Välipalaksi oli tarjolla hedelmä salaattia. Muksuille hedelmä salaatti on Crackkiä tätä kersat vetivät ja anelivat lisää, tarjosivat jopa 200 miltsiä heldelmä salaatti cocktaili santsi annoksesta. Tosin niiq kaikki crack niggat olivat nämäkin todellisuudessa ihan persaukisia. Ei herunut. Pitää säilyttää jonkin sortin annostelu etteivät hommat mene banaaneiksi. Pojat tapansa mukaisesti ruokaillessaan kikattivat hauskoille pissakakka jutuille.Ne: "Pallit murenee", ei helvetti. Mielikuva sai kivekseni vetäytymään.

Ilta päivä oli aamun tapaan hyvin hyvin hyvin erittäin epä-tapahtuma rikas. Notkuin vahtimestarin kopissa nauttien Café áu suffé:ta ja selainnen internettiä. Vaelsin tyhjän koulun Shining henkisillä käytävillä. Yritin soittaa rumpuja. Epäonnistuin. Ilta vahtimestari saapui ja lähdin kotiin. Onneksi huomenna on perjantai.

Huomiseen.

Päivä 10, 24.1.2007

"Jos kuolee verisenä on taivaassa verisenä enkelinä"

Aamu meni muuten ihan nappiin, paitsi liukastuin ja teloin polveni. Töissä taas availtiin aamua kahvilla ja ylläri korvapuusti pullalla. Pääsin taas rahtaamaan pulpetteja paikasta toiseen. Koulaisten ruokailessa joku onnistui kaatamaan hyllyllisen laseja maahan josta seurasi hirmuiset aploonit, kutakuinkin samaan aikaan toveri sivarini Makkonen* flippasi. Makkonen nauroi (ja piereskeli) ruokailioden toheloinnille koko päivän maha kippurassa. Taitaa olla "poika" parka nukkunut liian vähän.

Pulkkamäkeen. Oikein. Sinne siis. Muksut laskettelivat pulkalla toistensa yli,ali ja välillä... no ota siitä selvää. Brutuksen (mäen) päälä oli aika kylmä, joten lämpimikseni disco tanssin noin tunnin. Kuin aika oli kypsä uskollauduin laskemaan pulkalla. Pulkka karkasi heti kontrollistani ja luisui semi-jyrkkää mäkeä alas sokaisevalla vauhdilla. Lopulta pulkka pysähty, punttini ja hihani olivat täynnä lunta sekä piponi oli hukkunut matkalla. En enään ikinä laske pulkalla täysin selvin päin.

Sisälle päästyäni Makkonen jakoikin jo välipalaa muksuille. Valvoja expertit olivat kadonneet johonkin "kokoukseen". Ei heveltti. Lapset juoksivat ympäris seiniä ja puristelivat appelsiineja pöydälle. Hätyyttelin ja rauhottelin muksuja josta muutama oleskeli pöydillä häiritsevästi. Homma meni liian villiksi joten hälyytin apua paikkalle. Homma saatin takaisin "hallintaan". Välipalaksi oli karjalanpiirakkaa, se oli hyvää joten söin niitä peräti kaksi kappaletta. Mehuakin oli tarjolla, sitä join kaksin käsin (mehu on hurjan hyvää).

Piirrustaessani ultra mageen päheen käheää kikkuista matoa kuulin poikien puhuvan:"...jos kuolee verisnä..sit...sit..sittten on taivaassa verinen enkeli". Taidoin alkaa ajattelemaan tätä virkettä ihan liikaa. Tahriiko veri enkelten käsiä jotka elämässään ovat tappaneet. Onko taivaassa käsien pesu pistettä vai jakaako Pietari portilla nessun? Sitten alkoi pelottamaan ja keskityin värittämään sitä äkäistä matoa pinkiksi. Onneksi aika lensi miettiessä ja piirtäessä.

Seuraavan tunnin perseilin vahtimestarin kopissa. Hoidin rutiinit. Tänään tosin joutui myäs availemaan porukoilla harvinaisen paljon ovia. Ilta vahtimestarikin saapui ajoissa paikalle ja lähden ulos tekemään kierroksen. Satana, tupakalla käyvät teinit jättävät aina yhden oven auki ja sielä on vielä joku keppi välissä. Pitää varmaan laittaa sinne joku lappu "Hei, teini tupakoitsiat! Voisitteko laittaa oven kiinni lähtiesänne. + Haistakaa paska *keski sormi* menkää kotiin syömään ruisleipää." voisivat edes hommata stökiksen aka tuhkakupin sinne talon nurkalle. Haisevat teini. Ihan harmittaa, että itse on joskus ollut teini. Lähdin helsinkiin. Taas joku pässä lauloi huonosti idols mainoksen edessä. Ei näin.

*nimi muutettu

Huomiseen. Väsyttää...

Päivä 9, 23.1.2007

"Painin voittaja saa seksiä"

Päivä alkoi 8:35 kuin paha puhelin herättini minut (äänellä joka pitäisi vaihtaa) menin paskalle. Bussini lähti 9:07 tarkistin kuitenkin vielä reitin ytv:en verkko sivuilta. Bussi oli tietenkin myöhässä. Onneksi ei ollut kylmä, siitä kiitos tupla housu varustukselle. Kysyin bussi kuskilta voisiko hän viittoa jotenkin kuin lähestytään pysäkkiäni (piti vaihtaa bussia) kuski turisi jotain YTV:en epätarkoista verrkosivuista ym. Simppelistä pysäkin kohdalla viittomisen siasta lopulta päädyin jonkun tädin huoviin joka riuhtoi minut mukanaa oikealla pysäkillä. Kiitin.

Työt alkoivat kahvilla jonka jälkeen rahdattiin tandemi "steiner" pulpetteja luokasta toisee. Tässä vaiheessa jalkani olivat liekeissä, kiitos tupla housu varustuksen ja upo uusien villa sukkien. Koulussa vallitsi levoton ilmapiiri, kaikki pienet espoon metsien eläimet juoksivat karkuun katsellen olkansa yli. Pihalla syttyikin muksujen välinen nyrkki tappelu. ADHD välipala yogurtti sylki purukuminsa naamaani. Ai ai. Pakkenen panee paleltaa, mutta ei jalkojani- niitä suojasivat tupla housu varustus...yeah.

Sisällä hommat menivat banaaneiksi. Lapsukaiset painivat ja huusivat pyllykakkapissa juttuja, painin voittajalle oli sentään luvassa seksiä. "Painin voittajalle seksiä" mielestäni lausahdus kuvaa darwinistista elämässä selviytymistä surullisen hyvin. Kyllä ne lapset keksii kaikkea. Loput päivästä taisinkin vain odottaa milloin kello tulisi kolme, eikä tarvitsis kaihtia muksuja enään. Istuin perseelläni tunnin selaten verkko sivuja ja sitten kiersin koulun toisen kerroksen rutiinilla.
Argh. Minut pestattiin kantamaan helvetisti tuoleja. Nämä saksalaisen insinööri taidon ihmeet painoivat ihan perkeleesti (tai olin vaan väsy) mutta kuintekin niitä siirtelen käsin noin kuusikymmentä kappaletta pinkoista pöytien ympärille, koska tämän päivän levottomuuden syyksi paljastui uusien eka luokkalaisten saapuminen tutustumaan paikkaan ja tietenkin vanhempien kosiskelu (ei steinerissa opiskella ilmaisiksi). Ei helvetti. Onneksi ilta vahtimestari Metallimies heppu saapui ajoissa ja ehdin bussiin, loppu hyvin kakki hyvin. Tai niin ainakin luulin.

Paluu matakalla hyppäsin bussista ulos väärässä kohtaa koska luulin ajaneeni pysäkistäni ohi. Hämmentyneenä ja väsyneenä vaelsin noin 40minuuttia täysin väärään suuntaan. Lopulta semi-tutun oloinen bussi osui eteeni ja hyppäsin kyytiin. Sekavana puhuttelin kuskia:"Minne.. ääh...Aalto!? Maininki?!".."öö ei" se sanoi.."MAininki?!"... "Joo" se sanoi. No kuitenki päädyin Aallon pysäkille. Kävelin kotiin. Kiukkuinen varsin kiereä olo on nyt onneksi lievittänyt. JES!

Huomiseen

Päivä 8, 22.1.2007

Olen Espoolainen
Voi nenä... Tänään heräsin tosin Järvenpäässä. Olin poruikoilla yön yli. Aamulla oli hammaslääkäri. Vasen ala rivin taainmainen hampaani saa lähteä. Töihin en mennyt koska siitä sain vapautuksen (komennus matkat rulettaa).

Tosiaan perjantaina muutin lopullisesti tänne espooseen. Kivä kämppä & kiva kämppis. Täälä on nyt neljä kissaa. Älytön meininki. Muuttaminen on muuten ihan perseestä, huomaa taas kuinka paljon on turhaa roinaa mukana. Kolmannesta kerroksesta tavaran alas kuljettaminen on tuskaa. Ensi kerralla taidan vaan pistää kaiken myyntiin, osan ulos kanto hintaan. Tänään sain entisen asuntoni siivottua. Hammaslääkärin jälkeen täytyi sekin tehdä. Voi weetabix olipa ankeeta kantaa vähintää tonnin painavaa televiisiota ja sen lisäksi kolme pöytää+tuolia. Hikihän siinä tuli.

Asemalla soitin esimiehelleni, että nyt olen tulossa töihin! Se sanoi vaan että:"Elä tule, tule huomenna. Ei sun tänään enään kannata tulla." Ajattelin et hip hei! Nyt on ihan simona aikaa tehdä juttuja. Sitten tajusin, että enhän mä tunne "ketään" Helsingistä saatika sitten Espoosta. Yksin menin kahville ja kattelin EBgamemis käytettyjä peleje (vit*n kallis liike muuten, haistakoon pitkän karvaisen paskan). Söin kebabia. Joku tyttö katteli mua kummasti... oli aika ruma, luuli varmaan katelleensa peiliin.

Huomenna on jännää. Ei mitää hajua miten täältä pääsee bussillä töihin. Onnea ja yritystä. Kyllä sen pitäisi toimia. Lauvantaina tullut talvikin yllätti taas. Ei tähän pakkaseen ole vielä oikeen päässyt totuttelemaan. Pitää varmastikkin laittaa vähintää kolmet housut jalkaa että pysyy geimerit kunnossa. Sain tietää, että Tuholla* on poika ystävä. Miten klišee on että Tuho on homo sivari, ajattelin. Eihän siinä mitää tietenkää vikaa ole, olen homojen ystävä. Ainakin tietää, että sellaiset kaverit ei yritä viedä sun vaivalla väsyttämiä neitoja... niin.. Jaahas vielä kuin jaksaisi väsyttää.

*nimi muutettu

Huomiseen.

7 Päivä, 18.1.2007

***** aamu,
oli ihan käsittämättömän vaikeaa päästä tänään sängystä ylös. Kello soi, annoin sen soida ja viiden minuutin päästä se soi uudestaan. Siinä välissä mietinkin jo mitäs jos lintsaisin, soittaisin itteni kipeäksi, korva tulehdus tai joku armoton päänsärky - valitettavasti mietin itseni hereille.

Juna seisoi taas pasilan ja Helsingin asemien välillä tovin. Tietenkin myöhästyin sen takia bussista. Bussissa törmäsin peruskoulun luokan opettajaani, hän opettaa liikunta työpaikallani. Ostin kampista muuten kana täytteisin pantongin ja join kahvin. Jonossa joku kalju yhtäpitkä kuin leveä duunari kiilasi minua, mutta en jaksanut välittää - ei ole kiire mihinkään. Ulkosalla satoi ja harmitti etten ottanut uutta hottia katti sateenvarjoani mukaan, siinä on korvat ja kaikkea (sain sen löytövaroiden seasta, se oli ollut sielä kuulemma pari vuotta[enhän tahtoisi viedän kenkään kaipaamaa katti varjoa]).

Töistä olin tietenki myöhässä, mutta ei kukaan tainut välittää; sanoivat vaan "jaahas". Tänään on Tuho*:n syntymäpäivä. Tuholle vein lahjaksi Snakes-on-a-plane elokuvan julisteen, ehkä muuten hyvin mahdollisesti surkein leffa ikinä (julisteen poimin asematunnelin makuunista). Juotiin kahvia ja juteltiin scheibaa tunti; sitten vaihdoin yhteen vessaan LindströmTM pyyhe rullan.

Ulkona satoi edelleen. Ei tehnyt juuri mieli mennä ulos muksujen sekaan. Alkuun puhuin 8 vuotian kanssa siitä miksi pikku-G olisi syytä "teloittaa", luulen vaikuttaneeni piggun levymyyntiin (tosin sillä kersalla oli mp3soitin). Taas aamupala yogurtin niminen ADHD lapsi kävi päälleni, väistelin tämän hyökkäyksiä noin viisitoista minuuttia(alkaa vituttaa, sai pohtimaan sähkö paimenen ostamista-hihihi). Sade hellitti lopulta. Oli kylmä, koska takkini oli aamulla kastunut eikä kunnolla kuivunut. Päätettiin että olisi hyvä läheteä sisälle.

Välipalaksi oli pasteijaa. Paisteija rulexxoirroirx eli on jees. Piirtelin jotain. Siitä tuli muinainen välipalaksi laivaa popsiva Chuthlu. Epäilen että minulla on joku hämärä ye'elder'gods kiero fixaatio tai sitten zero mielikuvitusta ja pelkkää
silmäaivomuistiakäsikoordinaatiovalveunihäiriötä(hässäkkää). Kolmen jälkeen joku likka kiipeile selkääni ja heilui sylissä (astui kerran kassien päälle. se sattui aika paljon- en kehdännut kiroilla tai näyttää tunteita, tunteet tekee heikoksi tai jotain) lopulta taisi väsähtää. Sielä on kanssa sellanen semi-ongelma lapsi. Sen Äiskä sano mulle, että se ihailee minua - oikeestaan sen kyllä huomasinkin jo. Muttapas puttapas tarhan tädeilla tuntuu olevan vaikea saada sitä tottelemaan, minulta se käy aika helpolla. Senkuin juttelee kaverille rauhassa(I'IS'RULEALL!).

Loppu iltapäivä meni perus hommissa bonari vaihdettiin pari lamppua. Kuunneltiin Queen:iä vahtimestarin kopissa. Kotimatkalla alkoi väsyttämään ihan helkkaristi. Onneksi huomenna on lomaa. Lomaa on koska sitä anoin. Anoin koska muutan huomenna espoosee.

Hyvää viikonloppua.

6 Päivä, 17.1.2007

Pö-ööh! Niskalimaa!

Aamu kiikenne sujui ihan super fantastisesti tänään. Maagisen harvinaislaatuista. Mitänyt junassa kuumottava tuhiseva konnari. Kaveri tuhisi kuin ylipainoinen tukossa oleva imuri step-masterissa.

Tiesittekö että ne ritilät joihin jalat pyyhitää niiden ovien edessä painaa ihan v*t*st*. Minä tiedän. Tiedän nyt myös sen, että toverini Tuho* pelkää hämiksiä ja sellasia pikku vipeltäjiä ihan hirveesti. Ritilän keräämän kakin sekaan oli asettunut pikkurillin kärjen kokoinen sysi musta hämis joka sai Tuhon loikkamaan ja kiljumaan kuin pikku tytön... Hehehe.

Iltäpäivän tenava tuokion ajan yksi lapsukaisista asettui hartiolleni (reppuselkään...) noin tunniksi. Sitä ei ollut saada pois ollenkaan. Sitten mokoma vielä föräisi avaimeni ja sylkäisi naamaan. Rankkaa. Rakkaudesta ne hevoisetkin potkii. Tämän riehumisen sain kurii Gandhi tyyppisellä puuha poikotilla ja pienillä toruilla, lopulta sain peräti anteeksi pyynnön... Hip hei!

Askartelin vahtimestarin koppiin oman mehiläis vaha Cthulhu:n nyt on koppi suojassa kaikilta hiippareilta. Mitähän tulevaisuus pitää tullessaan, koska noin kuukauden päästä Tuho vapautuu palveluksesta ja minä jään 15-17 ypö-yksin vahtimestaroimaan. Sillä tylsistynyt mieli on vaarallinen mieli. Uh-oh.

(*nimi muutettu)

Huomenna uusipäivä ja uudet kuujeet. Adios. Peace out.

5 Päivä, 16.1.2007: Päivistä pisin.

Tänään juna seisoi Pasilan & Helsingin välissä noin 15minuuttia, tietenkin myöhästyin 8:55 bussita Espooseen. 9:20 bussiin kerkesin nippi napin (hain matkalla kahvia, hihiih) bussi heilui ihan helvetisti joten 10centtiä vaihto rahoistani luiskahti lattialle. Ajettelin, että poimin sen kuin bussi seuraavan kerran seisahtuu hetkeksi ja juuri kuin näin oli käymässä pysäkiltä kyytiin tullut nainen nappasi kolikkoni latialta enne kuin ehdin asettaa kahvini sivuun. Ajattelin sanoa jotain, mutta kelasin "No...prkl... kaipa 10centtiä voi päästää kuin kerran vaivaitui ihan vartavasten poimimaan". Mulkoilin kuitenkin tätä tätiä tuimasti. Bussi ajoi ihan saatana lujaa, oikeastaan ihan pelotti. Toisaalta se oli myös perillä ennätys ajassa(lähti 9:20 perillä 9:37) joten en myöhästynyt töistä kuin muutamalla minuutilla loppupeleissä.

Työt alkoivat leppoisasti kerällessä kierrätys paperia ympäri paikkoja. Kahentoista aikaan meniin muksujen kanssa ulos. Tästä alkoi ala mäki. Armoton tylsyys. Lapsia ei juuri ollut mitä vahtia. Kello tuskin liikkui. Ay ay ay, caramba! ADHD lapset hyppivät päin. Ensimmäinen koitti yllättää takaa mutta katalanana konnana väistin sivulle joten muksu lensi turvallensa maaha (no ei se siitä ollut moksiskaan mutta pieni voitto sekin). Tätä jatkui, kunnes alkoi satamaan. Sisällä luin jälleen kerran Veljeni Leijonamieltä, kerrassaan masentava kirja.

Ilta päivä kolmesta viiten lojuin vahtimestarin kopissa lueskellen foorumeita, joihin kyllästyin viidessä minuutissa. EI helvetti. Olipa tylsää. Ikinä näin tylsää. Aamu oli kuitenkin aika tapahtuma rikas. Tai no ainakin verrattuna loppu päivään.

Töitten jälkeen ostin 30päivä seutulipun, hurraah! Kävin tapaaamassa siskoani sörnäisissä, syötiin hyvät pizzat ja asennettiin Welho(tm) laajakaista. Pitkäpäivä... huhu huh..

Huomenna taas...

Päivä 4, 15.1.2007: Hammaslääkäri semi-päivä

Lyhyt blogaus (keskiverto 15cm penisasteikolla)

Tänään heräsin kello 12:00 koska minulla oli hammaslääkäri 12:25. Naamani puudutettiin puoliksi. Siitä puolikkaasta katosi tunto kuudeksi tunniksi. Töissä tökin leukaani saksilla. Oli aika tylsää. Muksut olivat Matinkylän jäähallissa luistelemassa kuin minä herra isäntä johtojan kanssa korjailin kynän teroitinta. Ei onnannut. Se on paska mikä paska.

Ilalla näytin kohtalon toverilleni miten ilta toimet hoidetaan. Eli kierretään paikat sulkien ikkunat,valot, ovet ja koneet. Haetaan väline toimitus lista ja toteutetaan siinä olevät pyynnöt. Istutaan perseellään ja jauhetaan schaibaa. Mennään kiertämään ulkoa tarkistaen ovet ja ikkunat. Lähetään himaan kuin ilta vahtimestari saapuu paikalle. Ilta vahtimestari on suhteellisen (E=mc2) hotti tyttö.

Kampissa minut iloisesti yllätti Lapinjärven koulutus jaksolla tutuksi tullut merikapteeni. Harmi, että unohdin vaihtaa numeroita. Toivottavasti törmäillään taas. Hän sivaroi merkulkulaitoksella (prkl. sillä on virkamies päivät 7 tuntia *epähymiö*) , tekee mitä lienee. Kävin myös tarkistamassa siskoni uuden kämpän kallion sörkässä.

Huomisiin.

3 päivä, 12.1.2007: The Perjantaibinger

Juna oli myöhässä kuitenkin ehdin bussiin nippi napin plus bonarina asemalla jaettiin ilmais Tropic mehua joka oli varsin maistuva.

Call me the working man, kovan päivän työt alkoivat katselemalla kuinka toveri sivarini ruuv-vasi ikkunaan jonkin sortin tappia. Tämän jälkeen minulle annettiin special assigment ja tämä erikois tehtävä oli laittaa kaksi A4 paperi noottia, palautus kirje ja survoa ne kirje kuoriin kertaa (x) 46. Näppäränä mega orginisaatio optimointi mestarina homma kävi käden käänteessä.

Ulkona leikittiin hippaa. Hippa on hurjan kivaa. Tai oikeastaan hippa pitää hereillä. Lapset menivät pulkka mäkeen ja minä laittamaan pullaa uuniin. Pullat olivat vähintään epämoudustuneita rikoksia luontoa vastaan, korkeintaan semi syötäviä - ei millään pahalla mutta taikina oli liian vähän esi kohonnutta, joten jälki oli lähinnä kuin Total Recall leffan marssilainen maha mörkö (se on linkki).

Naperot säntäävät sisälle. Oli aika. Tätä on odotettu. Jännitetty. Pelätty. Hiki pisarat ohimollani olivat lautasen kokoisia. Oli aika lukea kirjaa muksuille. Asetui mukavasti aalto tyyliselle tuolille. Älämöölöisiä nassikoita lappasi huoneseen kaikki kiljuen jotain tyyliin:"Äääh mikäkirjaonxkuvia-aiamäOlenlukenuTOntaiAinakinkuvatmissämätulensusyliinheiAnnatyynyn-nininn-ninin-ni-iiii"
Kirja feature on ja tulee olemaan ja tavallaan oli: Veljeni Leijonanmieli. Hiljaisuutta ei täysin saavutettu, mutta alotin kuitenkin lukemaan. Varmalla ja jykevällä äänellä luin hetkitellen hakien oikeaita sanoja suustani (saman kaltaisesti kuin joku avaisi kalja tölkkiä purku raudalla.) Koskaan ennen en ole kyseistä kirjaa lukenut ja ensimmäinen kappale oli aika synkkä. Spoilaan aka spoileroin tässä, että joku pikku tyyppi jota sen veli kutsuu Korpuksi depsii kurkku ödeemaan. Mut sit syötiin pullaa ja karjalanpiirakkaa HUZZA! Loppu iltapäivä meni tehtailessa ipanoille kaikkea kivaa mehiläisvaha muovailuvaha hässäkästä.

Päivä bonarit

• Mehua aamulla
• Pihalla joku hyppi mun selkään ja se toimi ylläri niska hierontana! JEE!
• Sivari batskan jauhaminen kahvi kupi ääressä oli hassuu.

Päivän nihkeät ankeilut

• Juna oli myöhäs
• Pitkissä kavereissa tuli kuuma ja ylimäärstä säkki hikeä kerty housuihin (sori oli pakko)
• Ennen teini ikään pojista lähtee uskomattoman äänekäs kiljaisu (korvat hajos)

Onneksi on perjantai. Ensiviikolla uudestaan alkaen maanantaista jolloin on luvassa mm. luistelua. Heippä ja hyvää viikonloppua jos tätä nyt kukaan lukee :)

2 päivä, 11.1.2007

Toinen päivä koittaa.
Aamu menee koomaten junabussi säädöt suhteellisen rutiini tyylillä (oli ihan stanan kylmää). Junassa vastapäätä istuva nainen näytti ihan Conan O'brieniltä. Ikinä en ole nähnyt niin luonnottoman pieniä huulia. Kampissa törmäsin kohtalon toveriini (toinen sivari) jonka tunnistamiseen tosin kului noin kaksi minuuttia (mun kouluttaja?!kai?). Ostamaani kahviin laitoin aivan liikaa sokeria.. yök.

Isä, poikasi on metsästäjä! Tänään töissä eilen virttämäni hiiren loukuun oli narahtanut kunnian himoinen sarja murhaava ja hyvin ahne pikku mikki hiirulainen. Iltapäivä hoidon tädit olivat sitä mieltä, että hiiren maallisten jäänteiden poistaminen roskikseen kuului minulle. Tehtävää varten nappasin kaapista HAUSKA koiran kakkibio kierrätys pussin. Hiirulaisen (jonka nimesin Martiksi) pää oli ikävästi liimaantunut metalliseen hiiri likvitaattoriin. Irrottaessani koullutta cyber marttia sain äklötys yllätys kohtauksen , kuin martin pikkuiset pippuri silmät tuijottivat omiani (jotka eivät ole niin pienet ja... pippuri.. pippurimaiset..?). Martti oli kuitenkin isoin hiiri mitä olen eläessäni nähnyt; mahdollisesti kaikkien hiirien valtias? Nyt Martti lepää bio-jäte laatikossa (kierrätys on kivaa) -Martti maaksi, kuten on tapana raadoista sanoa.

Ulkoisalla lapset piirittivät minut, kymmenet pienet suut laukoivat kysymyksiä joihin en yhteenkään ehtinyt oikeastaan vastata. Ennen kuin ehdin sanoa kissa, minua vietiin kohti kukkulaa jota syystä tai toisesta kutsutaa Brutukseksi - Mielestäni oikein mukava nimi kukkulalle. Brutuksen mäessä lapset temmelsivät lumessa, muutama lumi pallo heitettiin minua kohti prkl ja ei oikeen viittisi heittää takasin... Brutuksen luota pois lähtiessä totesin kuinka heikko auktoriteetti minulla on, kuin kurittomat kersat (enimmäkseen tytöt) eivät pätkääkään kuuntele ja jouduin kantelemaan heistä esimie..esinaiselleni. Myöhemmin minulle kuitenkin tarjottiin pusua anteeksi pyynnöksi.

Sisällä syötiin sämpylää ja juotiin ananas jugurtti juomaa. Taisin koko loppu ajan askarrella mehiläis vahasta hurjaa pääkalloa.

1 Päivä, 10.1.2007

Olen astunut palvelukseen, day one.
Siivilipalvelus velvollinen eli minä A.Uttunen, herään ihottavaan nokia pirinään. Kello on 07:00 ZERO HOUR LÄHESTYY, torkun 10minuuttia. Juna lähtee 0741, vituttaa. Junassa kuuntelen vihaista musiikkia ja notkun tietoisuuden rajamailla. 0808 Juna saapuu ennen aikojaan Helsinkiin mikä hämästytti minua kovin. Kävelen kamppiin josta otan bussin espooseen, busissa mietin kuinka varmasti kaadu siihen vitun mutaiseen mäkeen joka odottaa matkalla töihin, tässä kohtaa musiikki soittimeni lakkasi toimimasta. Noin klo 9 jotain kaadun mutaisessa s**t*n*n mäessä, kiepahtaen ympäri komeasti kuraten polveni ja käteni. Nousin ylös kuin mitään ei olisi tapahtunut poimien piponi maasta.

Saavun paikalle hyvissä ajoin ennen puoli kymmentä jolloin paikalle olisi pitänyt saapua. Seison tumput suorana käytävällä kunnes minut raahataan puhutteluun. Sielä kerrotaan miten en eilen ollut paikalla ja kuinka se on rike ym ym. Vittu. HL loma anomukseni ei ollut saapunut perille, v*t*n n*k*a. Homma selviää kuitenkin sillä että olin lähetelly viestini lankapuhelimeen ja täten sain tyhmyydestäni huolimatta armahduksen.

Joun kahvia ja jauhan verbaali kakkaa. Kohta ne oikeat hommat alkaa?
.....
Aikaa kuluu...
... Aikaa kuluu vähän lisää...
Sitten seuraavaksi edessäni on lauma 1&2 luokkalaisia lapsukaisia joista jokainen minulle on täysin tunteman. Yritän saada nimet lappuun, en onnistu. On aika mennä ulos. Ulkona lapset huutavat kuorossa "mennään metsään", ajattelin että nyt on loppu ne espoolaiset niillä on matto veitsiä ja kaikkea paskaa. Unohdin moiset hulluudet rämpiessäni muksujen perässä jonkin sortin muta limaisessa oja tyyppisessä ratkoisussa keskellä espoon synkkiä metsiä, jota liioittelen tässä suuresti. Huutelen lapsien perään "elkää menkö sinne ja tänne argh, ei helkkari nyt loppu se.. toi on vaarallista ym", lapsukaiset nauravat vain ja juoksevat ympäriinsä metikössä. Lopulta säästytään vauriolta ja selviän metsästä, lopun ulkona olemis ajasta pyöritin naperoita jonkin sortin karusellissä. Ajatellen ei prkl, tua tarhatäti on hyvän näköinen (kyll se on trust me).

Sisällä syödään vispipuuroa. Piirrän lapsille possun ja kirjoittelen 7 vuotiian saneleman sarjakuvan jossa ym. joku ampui jotain päähän ja sitten se ampui takaisin päähän ja sitten taisi tulla kirveestä ja jotain luoteja törmäisi yhteen ja räjähti, kaiken kaikkiaan kuullosti Hong Kong oopperalta. Kuitenkin sankari palasi kotiin ja eli loppu elämänsä verisenä ja arpisena. Ihan hyvä tarina josta kaikki voisimme oppia jotain.

Lopulta iltapäivä hoito sulkee ovensa ja siirryn toisiin tehtäviin. Eli nyt kierretään paikkoja lukiten ikkunoita ja ovia. Istutaan hetki ja toimitetaan toimisto tarvikkeita. Aika... ihan... no jees.
Unettaa ja on suht vaikea olo. Onneksi jossain vähän vaille kello viisi päivällä ilta päivystäjä saapuu paikalle vapauttaen minut tehtävistä. Oikea ensimmäinen päiväni on ohi, ihan oikeissa tehtävissä siis.

Huomiseen.....