52 & 53, 20-23.4.2007

Huisii...

Viime perjantai oli aika mitään sanomaton päivä.Tyylin odotteli koko 8 tuntia, että millon pääsee himaan. Tosin sovittiin Makkosen kanssa, että mä tule pariviikkoa 7:45 töihin ja lähden 15:00.

Eli tänään. Heräsin kuudelta, jo ennen herätys kellon perseellisen pierua ääntä. Tuntui siltä, ettei yöllä olisi nukkunut lainkaan. Ei edes vituttanut tai mitään. Sepäs se vasta sitten kummastuttikin. Kattelin interwebistä bussi aikatalun ja ihan arpomalla sitten osuinkin oikeisiin busseihin. Ne aika talut on ihan helveetin sekunneista kiinni.

Töissä olin sitten ensimmäinen sielu rakennuksessa. Kieltämättä tyhjä koulu on vähän karmiva. Avasin pää oven tasan kahdeksalta ja opettajia alkoi lappaamaan sisään. Tuli mieleen sopuli lauma juoksemassa kallion kielekkeeltä kuolemaansa. Ei mennyt pitkään, kuin joka helvetin opettaja oli luukulla kerjäämässä koulutarvikkeita. Roudasin hirmuisen pinon vihkoja,kyniä,kumeja ja sun muita ympäri koulua. Lopulta toimitin vielä Helsingin Sanomat kriittisiin pakkoihin.

Menin toimistö väen kanssa juoruamaan viikonlopusta ja ryystämään expressoa. Lopulta kello olikin jo puoli kymmenen. Makkonen tuli paikalle ja mentiin saliin asentamaan penkit kuorolaisille.

Ulkona satoi ja oli kylmä. Oltiin iltäpäivä tominnan aikana lähinnä toimimassa sisätiloissa. Piirtelin,pelasin sakki sekä unoa ja jutustelin poikien kanssa hurjista video peleistä. Aika kävi pitkäksi. Tosin iltäpäivä ohjaaja Sadun paljastava pusero piti minut virkeänä. Kello kolme sanoin Makkoselle moro ja lähdin bussiin. Saatana sadetta piisasi. Olisi pitänyt taas jölliä uusi sateenvarjo, mutta päätin kotana olevan neljän riittävän.

Huomenna on uusi päivä ja uudetkujeet.